Phase 90

Olin jo pidemmän aikaa himoinnut MXR:n Phase 90 -muljutinta, mutta käytettyä ei tuntunut löytyvän ja uutta en raaskinut ostaa. Loppusysäyksen phaserin valmistamiseen antoi omistamani Bossin ph-3:n omistussuhteen muutos, bändimme basisti ystävällisesti lunasti muljuttimen itselleen. Melkeimpä samalta istumalta laitoin Saksasta rakennussarjan tulemaan. Tai en ihan samalta istumalta, ohikiitävän hetken tutkin myös mahdollisuutta rakentaa ko. kytkentä verolevylle. Komponenttien, etenkin transistorien ja ic-piirien, saatavuus Suomesta tuntui olevan melko heikko, joten päätin tilata rakennussarjan, jossa kaikki komponentit tulevat ilman sen suurempaa etsimistyötä.

Aloitin projektin kotelon valmistamisella. Musikdingin sivuilla varoiteltiin, että tavallisen kokoinen kotelo saattaa olla hieman nafti, joten varmuuden välttämiseksi otin isomman kotelovaihtoehdon. Porasin koteloon tarvittavat reiät ja hioin epätasaisuudet pois. Mainittakoon, että tämä oli laadultaan surkein kotelo tähän mennessä. Joka puolella oli karkeita hiomajälkiä ja takakannen kiinnitysruuvit eivät menneet kunnolla pohjaan asti. No, pienellä hiomisella ja voimankäytöllä päästiin eteenpäin.

 Seuraavana vuorossa olivat pohjamaalin ja pintamaalin suihkuttelut. Värivalintana luonnollisesti oranssi.

Maalin kuivuttua taiteilin vielä tekstit koteloon.Lopputulos on aika yksinkertainen, mutta olen tyytyväinen siihen.

Sitten elektroniikkaosastolle. Komponenttien suurehkon määrän vuoksi järjestin ne ensin paperin päälle järjestykseen, jotta kasausvaiheessa ei tarvitse sitten osaluettelosta tutkia, että minkähän arvoinen seuraava vastus tai kondensaattori on.

Vastukset paikoillaan. Vastuksen R15 laitoin johtojen päähän siitä syystä, että siihen tulee kytkin. Tähän hätään minulla ei ollut varastossa pientä kaksiasentoista vipukytkintä, joten homma jäi vähän vaiheeseen. Alkuperäisessä kytkennässä ko. vastus on R28 ja monet ovat phase 90:ään modanneet ottamalla ko. vastuksen pois. R28 mod tunnetaan myös script -modina, eli pedaalin soundi muuttuu enemmän 70 -luvun kaunokirjoitus -logolla varustettujen laitteiden kaltaiseksi. Ajattelin omaan versiooni tehdä mahdollisuuden valita joko normaali asetus, jossa vastus on mukana tai sitten script, jossa vastus ei ole mukana.

Ic-piirien kantoja lukuunottamatta komponentit paikoillaan. Koteloinnista en viitsinyt ottaa edes kuvaa hirvittävän johtohässäkän takia.

Kuvassa vasemmassa alanurkassa on trimmeri. Kun kytkentä on täysin valmis, pedaali kytketään päälle ja korvakuulolta säädetään trimmeri sellaiseen asentoon, jossa efekti on voimakkaimmillaan.

Lopuksi vielä video valmiista muljuttimesta. Kyllähän sillä Pink Floydia ja vätkytysfunkia soittelee :)

Silicon fuzzface pt.3

Projekti etenee. Tässä raportointia maalipinnan kiillottamisesta, pedaalin kuvioiden tekemisestä ja elektroniikan kasaamisesta.

Maali kuivui ja oli aika ottaa Farecla-tuubi esille. G6 -karkeuksisella hiomatahnalla kiillotin kotelon pinnan. Aivan superpeilipintaa en tähän halunnut, joten saavutettu kiillon aste on juuri sopiva.

Kasasin koteloon kiinni tulevat osat paikoilleen. Tämä helpottaa sekä tekstien sijoittelua kotelon pintaa että johtojen juottamista oikeille paikoilleen kotelon sisäpuolella.

Sitten tekstien kimppuun. Tekstit ja kuviot tein valkoista maalitussia käyttäen.Tällä kerralla osasin huomioida potikoiden hattujen viemän tilan suhteessa teksteihin. Selvää oppimista on siis tapahtunut.

Valmis lopputuote. Idean kuvaan sain jaksollisesta taulukosta. Koska kyseessä on pii-transistoria käyttävä laite, luonnollinen valinta kuvaksi on piin tietolaatikko jaksollisesta järjestelmästä.

Piirilevyn kasaamisen aloitin taas vastuksista. Koska vastuksia oli kokonaista kuusi kappaletta, en sen kummemmin lajitellut niitä, vaan piirikaaviosta vastus kerrallaan katsoin minkä arvoinen vastus millekin paikalle tulee.

Sitten kondensaattorit.

Ja lopuksi trimmeri ja transistorien kannat.

Kotelointivaihe. Kova yritys oli saada johdot mahdollisimman siististi, kuten kuvasta näkyy.

Mutta lopputulos ei tälläkään kertaa miellyttänyt ainakaan allekirjoittanutta. Joku siinä on, että johdot on vaan niin hankala laittaa siististi kulkemaan kotelon sisälle. Taas joutuu lohduttautumaan sillä, että eihän ne sieltä minnekään näy.

Lopuksi olikin aika kytkeä johdot kiinni ja testata toimivuus. Laite lähti ykkösellä toimimaan (niinkuin kuuluukin) ja rakentajan suu kääntyi välittömästi tyytyväiseen hymyyn.

Positiivisena asiana mainittakoon, että pedaalista lähtevä soundi on varsin miellyttävä. Pedaali reagoi hyvin kitaran volumeen, täydestä säröstä saa soundin puhdistumaan laittamalla kitaran volumea pienemmälle. Trimmeriin en ole vielä ehtinyt koskea, joten en osaa sanoa minkälainen vaikutus sillä äänensävyyn on.